Tekijänoikeudellisesti suojattu materiaaliToiseksi on voitava erottaa, mikä materiaali on tekijänoikeudellisesti suojattua, ja tarvittaessa selvitettävä kenellä on oikeus opetuksessa hyödynnettävään materiaaliin. Kenelle syntyy tekijänoikeus?Alkuperäinen tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle, eli ihmiselle tai ryhmälle (yhteisteos), joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Teokseen syntyy tekijänoikeus automaattisesti (mitään rekisteröintiä ei tarvita), kun teoskynnys ylittyy. Teoskynnyksen ylittyminen tarkoittaa sitä, että teoksesta on tullut sillä tavalla itsenäinen ja omaperäinen, että se on erotettavissa muista teoksista. Tekijänoikeus ei tee laatuarvostelmia, joten erittäin huonokin teos on tekijänoikeudellisesti suojattu, kunhan se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Idea ei kuitenkaan ole vielä suojattu, vaan idea täytyy kehitellä edelleen teokseksi, jotta tekijänoikeus syntyy. Tästä perussäännöstä johtuu, että mikään teos ei voi alun perin olla työnantajan luoma. Työntekijän työtehtävänään luomaan teokseen voi kuitenkin syntyä työnantajalle käyttöoikeus. Jos työntekijän työssään tai sen ulkopuolella luomaa teosta halutaan työnantajan taholta muuten hyödyntää, on asiasta oltava työsopimuksen ehdoissa maininta, tai siitä on aina erikseen sovittava. Tekijänoikeuslaissa on tähän pääsääntöön yksi poikkeus: TekL 40b §:n mukaan työsuhteessa tehdyn tietokoneohjelman ja tietokannan oikeudet siirtyvät ilman eri sopimusta työnantajalle. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta korkeakoulussa (pl. sotilaskoulutus) opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomiin ohjelmiin ja tietokantoihin. Vaikka tekijänoikeudet syntyvät aina luonnolliselle henkilölle, ne ovat kuitenkin aina luovutettavissa moraalisia oikeuksia lukuun ottamatta niin toiselle luonnolliselle henkilölle kuin myös oikeushenkilölle, eli vaikkapa yritykselle tai korkeakoululle. Tekijänoikeuden haltijan selvittäminenToisinaan voi olla hyvin vaikeaa tai käytännössä mahdotonta selvittää, kuka on opetustarkoitukseen suunnitellun materiaalin oikeudenhaltija. Jos oikeuksien haltija ei ole vaivatta selvitettävissä, se ei tee teoksen hyödyntämistä millään tavalla tekijänoikeudelliselta kannalta sallitummaksi. Vastuu asianmukaisen luvan hankkimisesta on aina sillä, joka suojattua materiaalia kopioi, levittää tai muuten hyödyntää. Tekijänoikeuden haltijalla on kuitenkin aina oikeus kohdistaa vaatimuksensa oikeuksien loukkaamisesta ketä tahansa asiaan liittyvää tahoa kohtaan näiden keskinäisestä sopimuksesta riippumatta. Näin ollen luvatta hyödynnetyn materiaalin oikeudenhaltija voi kohdistaa korvausvaatimuksensa niin kurssin pitäjää kuin korkeakouluakin kohtaan. Varminta on siis aina selvittää oikeudenhaltija, tai jättää materiaali hyödyntämättä, jos käyttöoikeudesta ei pystytä sopimaan. Apua tekijänoikeuden haltijan selvittämisessä voi saada esimerkiksi tekijänoikeusalan järjestöiltä, kuten Kopiostolta, Kuvastolta, Gramexilta ja Teostolta. Tekijänoikeudet virka- ja työsuhteessaTekijänoikeuslain pääsäännön mukaan työntekijällä on tekijänoikeus luomaansa teokseen, ellei asiasta ole erikseen työnantajan kanssa sovittu. Työnantajalle voi syntyä työtehtävänä luotuun teokseen lähinnä työnantajan toiminnan edellyttämä käyttöoikeus. Tekijänoikeuslain selkeää kannanottoa odotellessa (uusimman hallituksen esityksen mukaan selkeää lain pykälää asiaan ei toistaiseksi oltane saamassa) on asiasta selkeästi sopiminen työ- tai virkasuhteen ehtojen ja mahdollisesti alan työehtosopimuksen varassa. Mikään ei estä tarkemmin määrittelemästä työsopimuksessa työsuhteessa luotaviin teoksiin liittyvien tekijänoikeuksien laajempaa siirtymistä työnantajalle. Ainoa lain säätelemä poikkeus asiaan on TekL 40b §:ssä, jonka mukaan työsuhteessa tehdyn tietokoneohjelman tai tietokannan oikeudet siirtyvät työnantajalle. Tämä poikkeussääntö ei kuitenkaan koske korkeakoulun (pl. sotilasopetuslaitokset) opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivaa tekijää. Helpointa on tietenkin aina sopia tekijänoikeuksista työnantajan kanssa selkeästi ja hyvissä ajoin. |