|
| ||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
| ||||||||||||||||||||||||||||||
Ajankohtaista > SVY-tiedote > SVY-tiedote kesäkuu 2009 | |||||||||||||||||||||||||||||||
TerveysNet ja Co-op Network Studies ovat kesäkuun alussa ensimmäisinä yliopistoverkostoina ottamassa Joopas-palvelun käyttöön kursseilleen ilmoittautumisessa ja tarjoamansa opetuksen markkinointikanavana. Alunperin joustavan opinto-oikeuden hakuun suunniteltu järjestelmä palvelee nyt myös verkostojen tarjoamiin opintoihin ilmoittautumista ja verkostojen sisäisen liikkuvuuden hallintaa. ”Entisen paperihallinnon sijaan valitsimme Joopas-järjestelmän, sillä koimme, että tällainen järjestelmä helpottaa omaa työtämme sekä itse ilmoittautumisten vastaanoton kannalta että mahdollisen karsinnan puolesta. Muutenkin koimme, että verkon kautta tapahtuva ilmoittautuminen on tätä päivää ja opiskelijoillekin helpompi tapa tulla mukaan opintojaksoillemme”, kertoo projektisihteeri Elina Häkkinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Instituutti koordinoi yhdeksän yliopiston Co-op Network Studies -verkostoa, joka tarjoaa jäsenyliopistojensa opiskelijoille monitieteisiä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja. ”Uskomme, että Joopas tuo helpotusta opintojaksojemme markkinointiin, sillä kun opiskelija tulee ilmoittautumaan yhdelle opintojaksolle, hän näkee samalla järjestelmään integroidusta opintotietokannasta halutessaan myös muiden opintojaksojen tiedot ja saattaa sitten ilmoittautua myös niille”, toteaa Häkkinen. Joopas-järjestelmä on käytössä jo ensi syksyn opintojaksoille ilmoittauduttaessa. Hakujärjestelmään integroidusta opintotietokannasta opiskelijoille avautuu valmis näkymä verkoston niistä opintojaksoista, joille ilmoittautumisaika on meneillään. Opiskelija voi poimia näistä itselleen sopivia kursseja Omat opintojaksot -ostoskoriin, ja edelleen siirtää suoraan hakujärjestelmään kurssit, joille haluaa ilmoittautua. Opetuksen tuottajat voivat lisätä kantaan yliopistojen tutkintovaatimusten mukaisia opintojaksoja, joille myös muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea. Jatkossa opintotietokanta päivittyy automaattisesti yliopistojen tietojärjestelmistä.
”Päädyimme Joopas-järjestelmän käyttöönottoon, koska opintojaksoille ilmoittautuminen ja hallinnointi vaativat yhdenmukaistamista”, kertoo puolestaan TerveysNetin koordinaattori Ari Haaranen Kuopion yliopiston hoitotieteen laitokselta. Verkostossa on mukana kymmenen terveystieteiden kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutusta tarjoavaa laitosta kuudesta yliopistoista. Kasvua opiskelijamäärissä on ollut joka vuosi. ”Tulevalle lukuvuodelle arvio käyttäjävolyymista on noin 800 opiskelijaa ja 25 jäsenlaitosten henkilökuntaan kuuluvaa. Kolmen vuoden päästä tilanne voi olla hyvin erilainen riippuen monista tekijöistä, mutta varovasti arvioiden käyttäjiä voi olla jopa tuhat”, arvioi Haaranen. ”Järjestelmä vaikutti helpolta käyttää ja se tuo verkostolle aluksi yhdenmukaiset ilmoittautumiskäytännöt eri TerveysNetin jäsenlaitoksilla ja myöhemmin helpottaa muun muassa tilastointia ja raportointia”, kuvailee Haaranen järjestelmän etuja. ”Lisäksi järjestelmän avulla saadaan ilmoittautuminen ja sen eteneminen läpinäkyväksi verkoston opiskelijoille, koordinaatio-opettajille ja opintojaksojen vastuuopettajille. Myös inhimillisten virheiden määrä todennäköisesti pienenee ja näin saamme ilmoittautumisprosessista laadukkaamman kuin ennen.” Verkoston opetustarjonnassa on pääsääntöisesti ainoastaan verkko-opetusta, joten sähköinen ilmoittautuminen opintojaksoille oli Haarasen mukaan luonnollinen jatke verkoston toiminnan kehittämiseksi. Joopas-järjestelmä soveltuu useisiin liikkuvuusprosesseihin
| |||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
Virtukampus-hankkeen toimintaympäristöä ideoimassa Nina Venhe (vas.), Katja Koppinen, Sari Tervonen ja Timo Hartikainen. Kuva: Pekka Ranta. |
Miten ja mihin käytämme verkkoa? Kenet kohtaamme verkossa? Miksi pitää verkostoitua, ja onko se edes mahdollista? Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen hallinnoimassa Virtukampus-hankkeessa etsitään verkon ja sosiaalisen median työkalujen hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja.
"Työskentelemme yhdessä käytännön tekijöiden, kuten aikuisopiskelijoiden, lähiesimiesten, tutkijoiden, yritysten edustajien, suunnittelijoiden ja ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa", kertoo Virtukampus-hankkeen projektipäällikkö Sari Tervonen.
Hankkeessa tarjotaan monipuolista koulutusta laajalle kohderyhmälle yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Virtukampus-koulutuksia järjestetään Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Kuopion kaupungin yläkoulujen ja lukioiden opettajille. Opettajia ja henkilökuntaa koulutetaan käyttämään sosiaalisen median työkaluja ja muita verkkoresursseja. Koulutusten rinnalla hankkeessa suunnitellaan sähköinen toimintaympäristö, jossa opettajien ja opiskelijoiden on helppo työskennellä.
Koulutuksiin osallistuneiden opettajien mielestä kahden tunnin työpajat ovat hyviä ja tehokkaita tietopaketteja sosiaalisen median työkaluista, kuten blogista, wikistä tai verkkoyhteisöistä. Työpajoissa opettajat ovat saaneet kattavan yleiskatsauksen eri vaihtoehdoista. Työpajojen jälkeen opettajat voivat syventää osaamistaan pidemmillä opintojaksoilla.
Jotta opettajien ja muiden käytännön toimijoiden osaamista voidaan kartoittaa ja ottaa heidän toiveitaan ja tarpeitaan huomioon, Virtukampus-hankkeessa on mukana viisi pilottia.
"Pilotit lähestyvät verkon ja sosiaalisen median ratkaisuja hyvin erilaisista näkökulmista. Näin saamme laaja-alaisesti tietoa siitä, miten verkkoresursseja tällä hetkellä hyödynnetään ja mitä tarpeita toimijoilla on. Voimme hyödyntää tätä tietoa, kun suunnittelemme kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevaa toimintaympäristöä", kertoo kehittämispäällikkö Ilkka Kukkonen, joka vastaa toimintaympäristön kehittämisestä.
Suunnittelijat Tiina Pyrstöjärvi ja Ensio Lappalainen Kuopion yliopiston Avoimesta yliopistosta ovat erittäin kiinnostuneita sosiaalisen median työkalujen ja ympäristöjen käytön mahdollisuuksista aikuiskoulutuksessa. Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut aikuisopiskelijan tukena -pilotin vastuuhenkilönä Pyrstöjärvi on tutustunut työkaluihin sosiaalisen median työpajoissa, ja Second Life -koulutuksessa hän perehtyy virtuaalimaailman mahdollisuuksiin. Ensio Lappalainen on osallistunut muun muassa seminaareihin etäyhteyksien kautta, ja samalla hän arvioi niiden käytön mahdollisuuksia Lähiesimiehenä virtuaalitiimissä -pilotissaan.
Virtukampus-hanketta (2008–2010) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Itä-Suomen lääninhallitus.
Lisätietoja hankkeen sivustolta ja blogista.

Suomen virtuaaliyliopisto on järjestänyt viimeisen vuoden aikana kaksi avointa verkkoseminaarisarjaa: syksyllä 2008 kansainvälisen verkko-opetuksen kokemuksia ja käytäntöjä käsittelevän sarjan sekä keväällä 2009 oppimisen ja opetuksen kehittymistä pohtineen sarjan, joka toteutettiin yhteistyössä Virtuaaliammattikorkeakoulun kanssa. Kevään seminaarisarjaan osallistui kaikkiaan nelisensataa korkeakoulujen edustajaa.
Virtuaaliyliopiston Seminaarihuone-palvelusta löytyy kootusti tallenteina tähän asti järjestettyjen verkkoseminaarien anti. Seminaarien videotallenteet voi avata suoraan omalla selaimella, kunhan siihen on asennettu Flash-liitännäinen. Linkit tallenteisiin löytyvät Seminaarihuoneesta kunkin esityksen omalta sivulta, joihin pääset seuraamalla alla olevia linkkejä. Teemoihin liittyvää keskustelua voi seurata palvelun Blogit-osiossa.
Jos haluat vertaistietoa tai muuten perehtyä kansainvälisen verkko-opetuksen kokemuksiin ja käytäntöihin, käy tutustumassa virtuaaliyliopiston verkkoseminaarisarjan tallenteisiin. Kansainvälisen verkko-opetuksen kokemuksia ja käytäntöjä -seminaarisarjassa (syksyllä 2008) käsiteltiin seuraavia teemoja:
Korkeakouluopettajille ja opetuksen suunnittelijoille suunnatun, virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutetun kevään 2009 verkkoseminaarisarjan teemoina oli:

Aalto, Tuija & Uusisaari, Marylka Yoe (2009): Nettielämää. Sosiaalisen median maailmat | Nettielämää on ensimmäinen suomenkielinen tavalliselle netin käyttäjälle suunnattu sosiaalisen webin opas, joka käsittelee verkon palveluita ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kirjoittajat käyvät läpi verkkoviestintää tekniikan, viestinnän ja yhteisöllisyyden näkökulmista ja neuvovat, miten sosiaalisen median palvelut voi ottaa käyttöön yksityisyyden suoja mielessä pitäen. Verkkopalveluiden starttioppaista on apua esimerkiksi verkko-opetusta suunniteltaessa.
Roivas, Seppo (2009): Tietoyhteiskunnan lupaus - Tieto- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisesta soveltamisesta, Acta Universitatis Tamperensis; 1402 | Roivaksen väitöskirjassa arvioidaan onko tietoyhteiskunnan vaihtoehtoinen kehittäminen mahdollista. Vaihtoehtoisuus merkitsisi tietoteknologioiden loppukäyttäjien ja paikallisten yhteisöjen huomioimista tietoyhteiskunnan poliittisessa kehittämisessä. Teknologian sosiaalisen muokkauksen malli huomioisi loppukäyttäjien kokemukset ja tarpeet sekä pyrkisi huomioimaan niitä teknologioiden sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa soveltamisessa.
Päivitetty 10.06.2009
© Suomen virtuaaliyliopisto