Verkkoseminaarit 2010

Vuorovaikutteidet verkkokokousjärjestelmät

Seminaarissa esitellään ja vertaillaan verkkokokousjärjestelmien (Adobe Connect, EVO, videoneuvottelu(palvelut)) ominaisuuksia tarpeen/käyttökohteen mukaan (mm. kuvan laatu, ryhmä/yksittäiset osallistujat, käyttäjien pääsy järjestelmään (helppous, tekniikka, ohjelmistot), langattoman yhteyden käyttö, käyttäjätuen tarve, tallennus (laatu, monipuolisuus), ilman lisenssiä käytettävät, eri teknikkojen käyttö, käytön avoimuus, yhteistyöfoorumit/dokumentin jako)

- Mistä videoviestinnässä kyse?
- Järjestelmien esittelyä ja vertailua
- Palvelumalli: laitteiden ja palveluiden hankinta ja ylläpitomalli, tukiverkosto
- Mitä uutta tulossa?

Esteettömyys korkeakouluopinnoissa - tieto- ja viestintätekniikka oppimisen ja osallistumisen edistäjänä

Alustajien ja panelistien esittelyt:

  • Taina Kuuskorpi, PsM, Turun yliopisto: Minut pn pyydetty keskusteluun edustamaan ns.opiskelijanäkökulmaa. Suoritan parhaillaan psykologian tohtorin tutkintoa Turun yliopiston psykologian laitokselle, käytännössä siis kirjoitan väitöskirjaani. Opiskelun esteettömyys on aiheena sekä tärkeä, ajankohtainen että henkilökohtaisesti koskettava: verkkokalvonrappeutuma on vaikeuttamassa opiskelujani ja aiheuttaa suuria käytännön esteitä monissa yksinkertaisissakin asioissa, kun näköaisti toimii vain vajaavaisesti. Olenkin ollut keväästä asti TYY:n uuden esteettömyystyöryhmän jäsen ja lisäksi ollut mukana tutkimushankkeessa, jossa tavoitteena on tutkia tulevaisuuden fyysisten oppimisympäristöjen esteettömyyttä. Ennen väitöskirjan aloittamista toimin pitkään työelämässä mm. henkilöstöpäällikkönä, joten jatko-opiskelijana olen kai lähinnä aikuisopiskelija. Perustutkintoa opiskellessani 1990-luvun alkupuolella tieto- ja viestintäteknologia ei vielä näytellyt kummoistakaan osaa opiskelijan arjessa, joten sen nyt tarjoamat uudet mahdollisuudet tuntuvat huimilta.
  • Ossi Nykänen, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto: Toimin erikoistutkijana Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Hypermedialaboratoriossa, matematiikan laitoksella. Toimin vanhempana tutkijana kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, sekä mm. vastaa hypermedian pääaineopetuksesta TTY:ssa. Olen myös World Wide Web Consortiumin (W3C) Suomen toimiston toiminnanjohtaja. W3C asettaa kansainvälisiä tieto- ja viestintätekniikan standardeja Web-sovelluksiin liittyen. W3C:n tunnettuja Web-standardeja ovat esimerkiksi verkkosisällön toteutukseen liittyvät tekniset määritykset ja saavutettavuusohjeet (esim. HTML, Hypertext Markup Language ja WCAG, Web Content Accessibility Guidelines). Oma keskeinen koulutustaustani on tietotekniikka ja matematiikka. Olen opettanut eri yliopistoissa vuodesta 1994 lähtien. Ohjaan myös opinnäytetöitä ja hyödynnän verkko-opetuksen välineitä omassa opetuksessaan. Olen mm. semanttisen laskennan, useiden Web-teknologioiden ja verkkosaavutettavuuden asiantuntija. Johdollani ollaan parhaillaan mm. tuottamassa virallista suomenkielistä käännöstä verkkosisällön saavutettavuusohjeiden uusimmasta standardista (WCAG 2.0).
  • Paula Pietilä, vammaisasiamies, Turun yliopisto: Toimin vammaisasiamiehenä Turun yliopistossa ja 1.4. alkaen olen toiminut myös "Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa"- jatkohankkeen projektikoordinaattorina. Omassa työssäni joudun pohtimaan yliopisto-opiskelun ja -opetuksen, sekä yliopisto ympäristön (fyysiset rakenteet, asenteet ja politiikat) esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. Olen kiinnostunut kaikista uusista näkökulmista ja kysymyksen asetteluista aiheeseen liittyen.
  • Hannu Puupponen, suunnittelija, Jyväskylän yliopisto: Toimin suunnittelijana Jyväskylän yliopiston koulutuspalveluissa ja olin 2006-2009 ESOK-hankkeen toisena koordinaattorina. Aikaisemmin työskentelin avoimen yliopiston puolella sekä eriilaisissa pienimuotoisissa opiskelun ja tietoverkon esteettömyyttä edistävissä työryhmissä ja hankkeissa. Olen Jyväskylän yliopistosta valmistunut kasvatustieteilijä pääaineena erityispedagogiikka.
  • Ilpo Soini, informaatikko, Keskuspuiston ammattiopisto: Työskentelen Keskuspuiston ammattiopistossa, joka on ammatillinen erityisoppilaitos - lähes kaikilla opiskelijoillamme on jokin oppimisen erityisvaikeus. Tutuimpia oppimisympäristön esteettömyyteen liittyviä ongelmia ovat näkövammaisten verkko-oppimiseen liittyvät ongelmat, johon liittyviä kysymyksiä on tullut vastaan nyt kymmenisen vuotta. Olen ollut mukana myös parissa hankkeessa, joissa oppimisen esteettömyyteen liittyvät tekijät näkövammaisilla ovat olleet esillä. Ensimmäinen näistä oli http://www.e-learn-vip.org/html_finn/index_finn.htm ja toinen http://www.e-covip.eu/. Näkökulmani oppimisen esteettömyyteen tai esteettömiin oppimisalustoihin on juuri muuttumassa. Kyseessä ei ole tekninen ongelma, joka olisi ratkaistavissa esteettömällä alustalla tai sillä että esim. Moodlesta tehtäisiin esteetön. Ratkaisua on haettava oppimisen esteettömyydestä - opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus valita sellaisia työvälineitä käytettäväksi verkko-opetukseen, jotka ovat hänelle itselleen sopivia. Verkko-opetuksen ei tarvitse simuloida lähiopetusta eikä kaikkien tarvitse käyttää samanlaisia verkon työvälineitä. Opettajan/ohjaajan mahdollisuudet sopeutua erilaisiin oppimisen ympäristöihin ovat kuitenkin paljon paremmat kuin opiskelijan.

Tiimin kehitysprosessi ja kaverijohtamisen käytänteet

Seminaarin tallenne on katsottavissa tästä linkistä (avautuvat suoraan selaimeen linkeistä)

Esitysmateriaali

”Tiimin kehitysprosessi ja kaverijohtamisen käytänteet. Tutkimus
aloittelevan tiimiyrityksen alkutaipaleesta Jamk:n Tiimiakatemiassa” on osa Johanna Pöysä-Tarhosen Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorin projektia, jossa on osatutkimuksin tarkasteltu yhteisöllisen toiminnan syntyprosesseja korkeakoulukonteksteissa, joissa koulutusteknologia on osa arjen käytänteitä.

Tässä esityksessä tarkastellaan parhaillaan käynnissä olevaa, 1,5 vuotta kestävää aineistonkeruuta Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiassa. Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoimalla (verkossa/kasvokkain), haastatteluin sekä dialogin laadun mittaamisella seurata aloittelevan tiimiyrityksen kehittymisprosessia ensimmäisen tiimille valitun johtoryhmän kauden ajan, erityisesti kaverijohtamisen käytänteiden toteutumisen näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten oppimisen ja työelämän rajapinnalla kehittyvän tiimin toiminnan kehittymistä voitaisiin paremmin tukea, erityisesti yhteisöllisen johtamisen keinoin.

OSMOS-projekti: Jiri Lallimo, tutkija, Helsingin yliopisto ja Päivi Kaljonen, yliopettaja, Metropolia amk

Seminaarin tallenne on katsottavissa tästä linkistä (avautuvat suoraan selaimeen linkeistä).

Esitysmateriaali

Esityksessä tarkastellaan OSMOS - projektia, jonka kohteena on kehittää maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia ( www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/hankkeet/osmos/). Hankkeen toteuttajia ovat Metropolian sosiaalialan koulutusohjelma ja Helsingin kaupungin Itäinen perhekeskus. Yhtenä kulmakivenä on sosiaaliohjauksen asiakasperheiden osallistaminen hankkeen tuotosten kehittämiseen. Projektin tavoitteena on kehittää monikulttuurista osaamista ja rakentaa uudenlaista yhteistoimijuutta ammattikorkeakoulun ja työelämän välille. OSMOS-projektissa kehitetään sosiaaliohjauksen malleja, työmenetelmiä ja palvelukonsepteja sekä työlähtöisiä opintojaksoja. Projektissa tutkimus- ja kehittämistyö tapahtuu kehittävän työntutkimuksen mukaisessa oppimislaboratoriossa, jossa projektin toimijat analysoivat monikulttuurisen sosiaaliohjauksen haasteita varhaisessa tuessa ja lastensuojelussa. Helsingin yliopisto on mukana tutkimuspartnerina sekä yhteisöllisen oppimisen kehittäjänä.

Tämän esityksen kohteena on erityisesti tarkastella yhteisen kohteen kehittämistä, jossa tavoitteena ovat toimijoiden osaamista ja tavoitteita yhdistävät tuotokset. Kehittäminen perustuu asiakastapausten ja kenttätyön yhteiseen analysointiin sekä jatkokehittämiseen. Erityinen mielenkiinto kohdistuu verkkovälitteiseen tiedon kehittelyyn, joka tapahtuu KPE-ympäristössä (Knowledge practices environment). KPE on kehitetty Knowledge practices -laboratory –projektissa (www.kp-lab.org/) ja sen välineet tukevat erityisesti avoimia oppimisprosesseja, joiden rakennetta tai sisältöjä ei voida tarkasti määritellä etukäteen.

Opetuksen virtuaaliset ja luovat rakenteet 10.2. klo 14-16

Seminaarin tallenne on katsottavissa tästä linkistä (avautuvat suoraan selaimeen linkeistä)

Tilaisuus on osa korkeakoulurajat ylittävän Verkkopedagogisen AOR:n toimintaa ja Osaamispääoma ja avoimet innovaatiot-konferenssia, joka pidetään Kokkolassa 10-11.2. 2010. Ks. www.cou.fi/konferenssi29019

Session puheenjohtajina toimivat yliopettaja, KT Irja Leppisaari, KPAMK ja projektipäällikkö, FM Pentti Impiö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Esitykset (abstraktit löytyvät http://www.cou.fi/konferenssi2010/teemaryhmat.asp):

  • Sosiaalinen media vastauksena mediamaailman muutosten haasteeseen opettajan työssä, Päivi Aarreniemi-Jokipelto, HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu
  • Ammatillinen verkkopedagogiikka, Pekka Ihanainen, HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu
  • Opettajan pedagogiset opinnot ja tasapainoisen sosiaalisen kompetenssin rakentuminen yhteisöllisissä verkkoympäristöissä, Marjatta Myllylä ja Hanna Torp, Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Virtuaalikorkeakoulujen online-seminaarisarja 2010

Vuoden 2010 Online-seminaarisarjan aikataulu:

  • 15.6. klo 10-12: Esteettömyys korkeakouluopinnoissa - tieto- ja viestintätekniikka oppimisen ja osallistumisen edistäjänä. Seminaarissa esitellään Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - ESOK-hankkeen toimintaa ja hankkeessa tehtyä tietojärjestelmien esteettömyysarviointia. Toisena teemana on verkko-oppimiaympäristöjen esteettömyys. Tutustu ESOK hankkeeseen ja seminaarin asiantuntijoiden esittelyihin. Esitysmateriaalia löydät tästä linksitä.
    Katso seminaarin tallenne.
  • 4.11. klo 9.30-11.30: Sosiaalinen media.
  • Vko 47: Tekijänoikeudet verkko-opetuksessa

Seminaarit ovat avoimia ja maksuttomia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle. Seminaarit toteutetaan Adobe Connect Pro -ohjelmalla ja niihin voi osallistua omalta tietokoneelta. Seminaarien Connect Pro -huoneen osoitteen löydät osallistumisohjeet -sivulta.
Korkeakoulut vastaavat omista mahdollisista tila-, tekniikka- ja yhteyskuluistaan.

Ilmoittaudu seminaareihin verkkolomakkeella.

Teknisistä syistä seminaareihin mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Lisätietoja: Hely Lahtinen, hely.lahtinen(at)vy.fi, puh. 040 5890872

Koosta sisältöä
sfy39587f04